8.5.2019

sisustuslöytöjä kierrätyskeskuksesta

Ai että, välillä kierrätyskeskus osaa yllättää! Useimmiten lähden kierrarilta tyhjin käsin, mikä ei kyllä haittaa, sillä kaikenlaisten ihmeellisten tavaroiden tutkiminenkin on kivaa ajanvietettä eikä aina tarvitsekaan ostaa mitään. Tällä kertaa löysin kuitenkin muutamia tosi kivoja sisustusjuttuja - ja pari vaatettakin, mutta ne voisin esitellä toisessa postauksessa.
Viime aikoina en olekaan juurikaan kirppistellyt, mutta nyt parilla viime kerralla kun olen kirppiksillä pyörähtänyt, olen tehnyt joka kerta ihania (ja välillä tarpeellisiakin) löytöjä. Keväisin ehkä tuleekin yleensä semmoinen innostus ostaa uusia vaatteita ja sisustusjuttuja, ja nyt oli huippua, että molempia on löytynyt käytettynä! :)

Tällaisia ihanuuksia siis ostin tällä kertaa Raahen 4H-kierrätyskeskuksesta:


Nämä kaikki näyttää jotenkin hurjan näteiltä samassa läjässä! ♥ 



 
Tämä siro vedenvihreä pullo maksoi 1,50 €. Se olisi varmaan kiva ihan vaan näin koristeenakin, mutta heti kun näin tämän, mieleeni tuli, että voisiko tähän tehdä pullopuutarhan! Pullopuutarhassa pullon sisään siis ujutetaan kasvualusta ja kasvit. Pullo suljetaan, ja sinne pitäisi muodostua oma ekosysteemi, jolloin pulloa ei avata eikä kastella enää koskaan, ja kasvit saavat elää pullossa omaa elämäänsä luonnon kiertokulun mukaan. Bongasin pullopuutarhan idean Facebookin Huonekasvit-ryhmästä, ja innostuin heti, kuulostaahan se aika upealta! Katsotaan, josko tämä pullo soveltuisi pullopuutarhan kodiksi :) 



Innostuin silmänräpäyksessä myös näistä kauniin patinoituneista metallisista seinälautasista, joissa on erilaiset itämaishenkiset kuviot. Lautasissa on siis takapuolella myös näppärät ripustuslenkit. Nyt mietinkin kuumeisesti, minne nämä päätyisivät.. Meillä on tällä hetkellä niiiin paljon tyhjää valkoista seinätilaa, että vaikka makuni on muuttunut tosi paljon minimalistisempaan suuntaan siitä, mitä se oli joskus, niin seinille minäkin kaipaisin jotain täytettä. Nämä siis lähtivät ehdottomasti mukaan hintaan 0,50 € kappale. Ei paha! Näistä saisi muuten joihinkin muihin juttuihin yhdistelemällä tosi kivan kollaasityyppisen taulu/koristeseinän.. 



Tämä metallinen pannunalunen (1 €) mätsää tosi hyvin noihin seinälautasiin! Se on paitsi hurjan kaunis, myös käytännöllinen, sillä meillä ei juuri pannunalusia entuudestaan olekaan. Ehkä tätä voisi säilyttää keittiössä jotenkin esillä, jotta tämä kauneus ei olisi vain keittiönlaatikossa piilossa. Saisikohan sen ripustettua nätisti seinälle? 



Ja vielä viimeisenä tällainen kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi kaunis amppelisysteemi, 2 €! Erilaisia kasvinripustusviritelmiähän ei ole koskaan liikaa, t. kukkamummo..?

Semmoisia sisustusjuttuja! Mitä tykkäsit näistä?
Ootko itse tehnyt kivoja kirppislöytöjä viime aikoina?

20.4.2019

ekologisempia valintojani tähän mennessä - ja fiiliksiä niistä


Heippa taas, ihan hurjan pitkästä aikaa! Tuntuu ihan hassulta kirjoitella tänne, kun viimeisin postaus on naputeltu joskus tammikuussa. Kevät on kulunut todella tiiviisti läppärin ääressä niin viimeisiä opintopisteitä kasaan pusertaen kuin erilaisia graafisen suunnittelun projekteja väsäten, että olen (harmittavan vähäisellä) vapaa-ajallani paljon mieluummin suunnannut esimerkiksi kaverille kylään kuin jatkanut ruudun tuijottelemista. Olen siis tänä lukuvuonna tehnyt graafisen suunnittelun opintojeni lisäksi yliopistolle vielä 45 opintopistettä, eli tutkinnon pitäisi nyt olla kahta esseetä ja yhtä Skype-esitelmää vaille valmis. Odotan niin kovin sitä helpotuksen tunnetta, joka varmasti vyöryy ylitse, kun viimeisetkin opintopisteet löytyvät rekisteristä ja tutkintopaperit putkahtavat postiluukusta. Sitten aion ehdottomasti järjestää juhlat! Niitähän ei muutenkaan voi koskaan olla liikaa, mutta tämän tutkinnon loppuun asti saatteleminen on ollut semmoinen työmaa, että olen kyllä kuoharini ja kakkuni ansainnut. :D Olen tosin ehtinyt haalia loppukevääksi ja kesäksikin melkoisen määrän erilaisia työprojekteja, eli uudet haasteet odottavat jo. Toivottavasti aikaa kuitenkin liikenisi myös tänne kirjoitteluun, tätä on ollut ikävä!

Viime aikoina olen ollut erityisen innostunut erilaisista ekojutuista ja zero / low waste -asioista. Jo nuo pari alkuvuoden postausta on näköjään pyörineet sen teeman ympärillä, mutta jatketaan vielä yhden verran aiheesta! Tällä kertaa haluaisin kirjoittaa tähän asti tekemistäni ekologisemmista valinnoista ja fiiliksistäni niihin liittyen. Vaikka vielä onkin ihan hurjasti asioita, joissa voisin parantaa, niin on hauska miettiä, miten moni asia on jo muuttunut. Erityisen kiva on ollut huomata, että useista ekovaihtoehdoista on tullut jo niin luonnollinen osa arkea, ettei entistä enää kaipaakaan. 


Vanulaput ja talouspaperi olivat pitkään aivan itsestäänselvä osa arkeani, ja niitä tuli aina automaattisesti ostettua kotiin. Nyt vanulaput on korvattu itse ommelluilla ja virkatuilla kestolapuilla, joita käytän meikinpoistoon ja kasvojen pesemiseen. Säilytän niitä kylppärin kaapissa isossa, lasisessa säilykepurkissa, jossa ne pysyvät nätissä pinossa. Tuntuisi kyllä tosi oudolta ostaa kaupasta taas vanulappuja! Olen huomannut, että tykkään paljon enemmän ohuista kankaisista lapuista, ja käytän ne aina ensimmäisenä meikinpoistoon. Riippuu varmaan vähän meikinpoistotavasta, mutta ainakin itselläni nuo paksuutensa takia hieman kömpelömmät virkatut laput käyvät paremmin muuhun kasvojen pesemiseen. Yleensä pesen kasvot vedellä ja maitomaisella meikinpoistoaineella (tällä hetkellä minulla on käytössä oikein kiva Fair Squaredin puhdistusaine) lavuaarin yllä ja lopuksi pyyhin viimeiset meikit pois märäksi kastellulla lapulla. Pitäisikin joku päivä ottaa asiaksi ommella lisää noita kankaisia lappuja, kun niistä on tullut niin lemppareita.

Yksi ongelma näihin lappuihin siirtymisen jälkeen oli se, millä poistaisin jatkossa kynsilakat, silloin harvoin kun jaksan kynsiä lakata. Sekä kankaiset että virkatut laput ovat kuitenkin toimineet ihan hyvin siihenkin tarkoitukseen, vaikka kovin voimakkaan väriset lakat niitä vähän värjäävätkin.

Myös kestonenäliinoista/talouspapereista on tullut ihan itsestäänselvyys, enkä ole enää ostanut talouspaperia tai nenäliinoja kotiin. Säilytän liinoja tuossa juuri sopivan kokoisessa ruskeassa korissa keittiön isossa vetolaatikossa, josta niitä saa näppärästi otettua tarpeen tullessa. Taskussa tai repussa kulkee myös aina mukana muutama liina. Näihin olen ollut tosi tyytyväinen!

Talouspaperin ja nenäliinojen sekä vanulappujen lisäksi yksi kokonaan unohdettu juttu ovat pumpulipuikot. Niitä en ole korvannut millään, sillä en ole kokenut sille olevan tarvetta. Ehkä silmänrajausten kanssa sutatessa on välillä tullut ikävä pumpulipuikkoja, mutta sormilla tai vaikkapa kostutetulla, puhtaalla meikkisiveltimellä on pärjännyt ihan yhtä hyvin. Hygieniaosaston onnistuneita ekotekoja ovat olleet myös kuukuppi ja kestositeet. 


Nättiin lasipulloon pakattu avokadoöljy toimii loistavasti muun muassa kasvoille ja hiusten latvoihin.  Toistaiseksi kaapista löytyy vielä rutikuivan talvinaaman pelastanut perusvoide, mutta sekin olisi kiva vaihtaa johonkin ekompaan vaihtoehtoon. Pelkkä öljy ei nimittäin tunnu riittävän ainakaan talvi-iholle.

Kierrätetystä metallipurkista löytyy voidetta, jota teimme ystäväni kanssa viime viikonloppuna sheavoista, mehiläisvahasta ja kookosöljystä. Ohjeella tuli oikeastaan sellaisia kiinteitä voidepaloja, joita voi hieroa ihoon, ja jotka eivät tarvitse pakkausta. Seosta jäi kuitenkin vähän yli, joten kaadoin loput tähän pieneen purkkiin, jota on näppärämpi kuljettaa mukana. Ainakin huulivoiteena ja käsivoiteenakin tämä toimii oikein mainiosti, joten jätän tulevaisuudessa ne ostamatta ja teen itse. :) En tiedä, voisiko tämä oikeastaan olla ratkaisu kasvoillekin. En vielä testannut, sillä tällä kertaa laitoimme paloihin piparminttuöljyä - kasvoille voisi kenties toimia paremmin jokin muu.



Kylppäristä löytyy vielä nestemäistä shampoota, hoitoainetta ja suihkugeeliä. Kunhan ne loppuvat, haluaisin mieluusti siirtyä kokonaan näihin palatuotteisiin, jotka eivät tarvitse muovipakkausta. Erilaisten palashampoiden kanssa hiuksiin on pidemmän päälle tullut lähmäinen fiilis, jota yritän nyt ratkoa omenaviinietikkahuuhteella. Muuten olen tykännyt kovasti monista kesällä esittelemistäni palashampoista ja -saippuoista. Suosikkejani ovat olleet Minttu Palasaippuoiden kamomillashampoo ja nokkoshampoo. Tuossa postauksessa esittelemääni Linnunradan tilan hamppuöljysaippuaa puolestaan en näillä näkymin ostaisi uudestaan, sillä sen koostumus muuttui pikaisesti rasvaiseksi lähmäksi, ja haju tuntui jotenkin härskiintyneeltä. En oikein tiedä, pilaantuiko saippua supernopeasti, vai onko sen tarkoituskin olla sellainen. Harmi, sillä periaatteessa tuo rasvainen koostumus olisi voinut olla tosi kiva vartalon pesuun.

Kuvassa näkyvä pieni valkoinen saippua on Luonnon voima -nimisen valmistajan pyykkisaippua, josta olen tykännyt kovasti käsinpestävän pyykin pesussa ja tahrojen poistossa. Nurmen saippuan ostin tällä viikolla testiin Ruohonjuuresta, sillä monet saippuat ovat tuntuneet vartalolle liian peseviltä ja kuivattavilta. Tämä hunajasaippua ainakin lupailee olevansa kosteuttava.

Ostin myös marseillesaippuan Ruohonjuuresta, eikä se ole vielä ehtinyt käyttöön. Ajattelin testata sen toimivuutta ainakin peseytymisessä, tiskaamisessa, tahranpoistossa ja siivouksessa. Marseillesta olen kuullut paljon hyvää, toivottavasti huhut pitävät paikkaansa! :)


Ekommat vaihtoehdot ovat muutenkin olleet viime aikoina testissä siivousrintamalla, vaikka loput normisiivousaineet pitääkin vielä käyttää loppuun. Yritin pitkään jynssätä kalkkitahrojen peittämiä suihkun lasiseiniä niin ihmesienellä kuin kotoa valmiiksi löytyneellä kylppärin puhdistusaineella, mutta tuloksetta. Vanhasta siivousaineesta jääneeseen sumutepulloon tehty etikkaliuos kuitenkin poisti tahrat todella näppärästi, vaikka etikan haju ei kyllä ole yhtään mieleinen! Sekoittelin etikkaan hieman eteerisiä öljyjä, jotka veivät etikan lemusta pahimman terän. Pitäisikin seuraavaksi kokeilla tehdä appelsiinietikkaa, josko se tuoksuisi vähän siedettävämmältä. Etikkaliuos on muuten toiminut tosi kivasti myös muun muassa peilien pesussa.

Etikan lisäksi olen kokeillut siivouksessa soodaa. Sekin on toiminut ihan kivasti esimerkiksi lavuaarien kirkastamisessa, mutta uunin pesussa lopputuloksena oli sotkuinen katastrofi, ja sain hinkata soodanjämiä uuninluukusta aika pitkään. Välillä tuntuisi kyllä tosi paljon helpommalta vaan käyttää niitä kätevämpiä, hyväntuoksuisia normisiivousaineita. Ehkä en vaan ole vielä löytänyt niitä minulle sopivia?

Niin joo, olen miettinyt myös siirtymistä ekologisempaan pyykkiaineeseen ja tiskikonetabletteihin. Niissä kuitenkin epäilyttää hieman tehokkuus, sillä olen kuullut eri merkeistä tosi paljon eriäviä mielipiteitä siitä, mikä on toiminut ja mikä ei. Ekoversiot esimerkiksi tiskikoneaineesta ovat tuntuneet aika hintavilta, joten en haluaisi tehdä kauheasti hutikokeiluja. Ostin nyt kuitenkin Ruohonjuuresta Sonettin nestemäisen pyykinpesuaineen, vähän jännittää kyllä testata sitä ensimmäisen kerran..! Ottaisin mieluusti vastaan vinkkejä hinta-laatusuhteelta hyväksi havaituista pesuaineista, jos teillä on kokemuksia :) 


Kaikista kertakäyttötavaroista ei tarvitse ostaa kestoversioita, vain niistä, joille todella on tarvetta omassa arjessa: jos et ikinä juo take away -kahvia, tuskin tarvitset siihen kestomukia. Minulla on joitakin kestoversioita eri tavaroista, jotka olen kokenut hankkimisen arvoisiksi, vaikka jotkin eivät ole päässeet niin kovaan käyttöön, kuin olin etukäteen luullut. Harmittavaa on myös se, että nämä jutut tuntuvat usein unohtuvan kotiin juuri silloin, kun niitä tarvitsisi..

Ihan ykkösenä eniten käyttöön on päässyt juurikin kevyt, kannellinen kahvimuki, sillä olen tunnetusti suuri kahvin ystävä :D Mukeja on itse asiassa kaksi, yksi normaali muki ja toinen, joululahjaksi saamani termosversio. Toinen muki majailee tällä hetkellä koululla, sillä tykkään juoda kahvia opiskelun lomassa ja myös vaeltaa ympäri koulua mukin kanssa, joten kannellinen vaihtoehto on ollut näppärä. Sitä toista mukia sitten pitäisikin oikeasti muistaa kuljettaa mukana eri paikkoihin. En kovin usein osta kahvia mukaan, mutta välillä on tullut tilanteita, joissa on täytynyt ottaa kahvi siihen pahvimukiin. Sitten on harmittanut, kun sen olisi voinut pienellä ennakoimisella ja ajattelemisella välttää. Tässä täytyisi ehdottomasti tsempata!

Ystävältä lahjaksi saamani söpöt puiset aterimet ovat kevyet kuljettaa mukana - jos ne vain muistaa ottaa matkaan. Näillä voi helposti välttää ylimääräiset kertakäyttöaterimet. Teräksiset pillit puolestaan eivät ole päässeet niin kovaan käyttöön. Innostun välillä kausittain maustamaan vettä sitruunalla, ja silloin vesi kannattaisi juoda pillillä hampaiden kiilteen suojelemiseksi. Viime aikoina oikeastaan koko veden juonti on vähän päässyt unohtumaan sitruunavedestä puhumattakaan, mutta ehkä pilleille tulee vielä käyttöä. :)

Muista kestotavaroista tulee mieleen ainakin itse ompelemani kestohedelmäpussit, jotka muistan useimmiten napata matkaan kauppaan lähtiessä. Joskus viime vuonna itse tekemäni mehiläisvahakääreet ovat muuten jääneet toiseen asuntoon, niitä pitäisi tehtailla tännekin! Toistaiseksi olen pärjännyt ihan kivasti erilaisten rasioiden kanssa, ja esimerkiksi peittämällä ruoka-astian sopivan kokoisella lautasella; folioita tai elmukelmuja ei ole onneksi toistaiseksi tarvinnut ostaa.

Millaisia arkisia ekovalintoja sinä olet tehnyt, tai ootko miettinyt, mikä voisi olla seuraava askel? :) Olisi kiva inspiroitua teidän tekemisistä! Itse aion ehdottomasti seuraavaksi pyrkiä siirtymään enemmän pakkauksettomiin tai muuten ekologisempiin tuotteisiin kosmetiikassa ja siivouksessa. Ja joo, yksi todella iso ekoteko olisi muistaa kuljettaa noita kestotuotteita aina mukana! Mitenhän sen saisikin painettua mieleen..

Nyt täytyy vaihtaa Blogger Wordiin ja naputella vielä niitä vikoja esseitä eteenpäin. 
Mukavaa keväistä pääsiäisviikonloppua!

13.1.2019

kotikosmetiikkaa: vihreä tee -kasvovesi (zero waste)


Kuten monet varmaan jo tietävätkin, rauhoittava ja puhdistava vihreä tee on tunnettu hyvistä terveysvaikutuksistaan. Sen sisältämät antioksidantit kuulemma ehkäisevät tulehdusten syntymistä ja ovat ikään kuin luonnon omia antiseptisiä aineita. Eli eikö kuulostakin oikein sopivalta esimerkiksi itse tehtyyn kasvoveteen? Olen silloin tällöin keitellyt itselleni tätä kasvovettä vihreästä teestä jo joitakin vuosia. Käytän kasvovettä lähinnä kasvojen puhdistamiseen aamuisin ennen kasvovoiteen tai -öljyn levittämistä sekä meikinpoiston viimeistelyyn iltaisin. Siihen tämä kasvovesi on tuntunut hyvältä, mutta varsinaiseen meikinpoistoon tämä keitos ei luonnollisestikaan oikein sovellu.

Kaikkein näppärin tämä edullinen kasvovesi on ehdottomasti silloin, kun edellinen purkki loppuu huonoon saumaan, ja opiskelijabudjetti on tiukilla. Lisäksi valmistus on aika lailla roskatonta, eli tämä sopii mainiosti zeroweistaajille. :)


TARVIKKEET
(Maustamatonta) vihreää teetä, pussissa tai irtona
Tyhjän suihkepullon
Esim. kattilan ja suppilon tai nokallisen astian

 Jos käytät irtoteetä, tarvitset lisäksi myös siivilän teelehtien poistamiseksi. Teen voi joko hauduttaa kattilassa, tai laittaa hautumaan nokalliseen astiaan. Itse päädyin jälkimmäiseen, koska meillä ei ollut minkään sortin suppiloa. Pääsipä tuo Arabian ihana kermakkokin hyötykäyttöön :D

 Minun suihkepulloni on itse asiassa minikokoisesta silmälasienpuhdistussuihkeesta. Tähän tarkoitukseen sopii mainiosti myös esimerkiksi tyhjä desinfiointiainepullo. Pienehköt pullot ovat kasvovedelle parhaita, sillä kasvovedessä ei ole säilöntäaineita ja  se ei säily kovin kauaa, ja siksipä ei isoa pullollista kannata keitellä. Toki normaalilla korkilla varustettu pullo sopii tähän myös, mutta suihkepullosta on erityisen kiva suihkia virkistävää kasvovettä kasvoille.

 Ja no sitten se ohje! Parasta tässä kasvovedessä on se, että mitään reseptiä ei edes oikeastaan ole.  :D Keitä vahvaa vihreää teetä ja jätä hautumaan niin pitkäksi aikaa, että keitos ehtii jo viiletä. Kippaa kasvovesi suihkepulloon tarvittaessa siivilää ja suppiloa hyödyntäen. As simple as that! Säilytä kasvovettä jääkaapissa, silloin se säilyy ainakin noin viikon.

Jos kasvovedestä haluaa kosteuttavamman, voi mukaan laittaa myös muutaman tipan jotain omalle iholle sopivaa öljyä (esim. manteliöljy, aprikoosinsiemenöljy, avokadoöljy).


Kotikosmetiikan valmistus ei tästä juurikaan voisi mennä helpommaksi. Kertokaahan ihmeessä, jos päädytte testaamaan tätä kasvovettä! Vai ootko jo ehtinyt kokeilemaan aikaisemmin? :) 

Ja hei nytpä muuten hoksasinkin, että Sunnuntaijutuille on salakavalasti ehtinyt kertyä ikää jo yhden vuoden verran! Ensimmäinen postaus tuli näköjään kirjoiteltua 3. tammikuuta 2018. Kaksien opiskelujen luomat kiireet ovat kyllä karsineet blogille liiennyttä aikaa rajulla kädellä tuosta viime keväästä. Etenkin kun molemmat kouluhommat edellyttävät lähinnä koneen ääressä nököttämistä, niin vapaa-ajalla huomio on kyllä suuntautunut sitten muualle :D Silti on tuntunut ihan mahtavalta, että on ollut tällainen oma paikka kaikennäköisille kirppis-, käsityö- ja ekoilujutuille ja muille omille innostuksenkohteille, silloin kun sitä aikaa kirjoittamiselle on sattunut olemaan. :) Iso kiitos, että ootte olleet mukana ja lukeneet mun höpöttelyjä! ♥ 

Tämän kevään suurin missio onkin muuten ehdottomasti noiden keskeneräisten yliopisto-opintojen kasaan pusertaminen. Toivottavasti! Kevät tulee olemaan varmaan kiireisin ja rankin koskaan, mutta toivottavasti lopputulos palkitsee. Voin jo kuvitella sen hillittömän helpotuksen tunteen, kun sitten joskus vihdoin saan tutkinnon ulos! Stressin määrä vähenee heti varmaan puolella. Se fiilis mielessä siis eteenpäin ja esseitä naputtelemaan.

Ihanaa sunnuntaita itse kullekin! 

5.1.2019

ohje: helpot kestohedelmäpussit


Ihanaa uutta vuotta 2019! 
Uusi vuosi tavataan aloittaa tekemällä pienempiä tai suurempia muutoksia omaan arkeen. Miksipä ne muutokset eivät tällä kertaa voisi olla askeleita ekologisempaan elämään näiden perinteisten kuntoilu- ja laihdutuslupausten sijaan? Ekolupauksista tulee taatusti hyvä mieli, ja ennen kaikkea, herkut eivät ole kiellettyjä! :D Yksi hurjan helppo keino vähentää tuottamansa roskan määrää melko paljonkin on skipata kaupan muoviset hedelmäpussit ja siirtyä sen sijaan käyttämään kankaisia kestohedelmäpusseja, joita voi käyttää yhä uudelleen ja uudelleen. Valmiita kestohedelmäpusseja saattaa bongata joidenkin kauppojen (ainakin S-ryhmän) hedelmä- ja vihannesosastoilta, mutta niitä voi myös ommella helposti ja nopeasti itse. Jos pystyy hyödyntämään kierrätysmateriaaleja, niin sehän on aina vaan parempi! 


Itse hyödynsin omiin pusseihini kirpparilta ostettuja edullisia ohuita verhoja, joille ei löytynytkään paikkaa uudesta asunnosta. Kangas on hurjan nättiä, joten kyllähän nämä päihittävät tylsät perusmuovipussit mennen tullen! Minulla on myös pitsisistä verhoista ommeltuja pusseja, joita poikaystäväni osti taannoin muistaakseni jostain Punaisen Ristin myyntipöydästä. Pitsikangaskin on tosi kaunis, ja on kestänyt tosi hyvin ostoksilla. 

Pussit suljetaan vetämällä narusta. Tähän käytin syksyn peittoprojektistani ylijääneitä puuvillalangan pätkiä, mutta polyamidilla vahvistettu villainen sukkalankakin on varmasti ihan hyvä. Tai mikä tahansa suhteellisen kestävä naru! Hedelmäpusseissa on lisäksi kätevä muovilipare, johon saa kiinnitettyä hintalapun. Lipareita leikkasin vanhasta papereiden säilytykseen tarkoitetusta muovitaskusta, jolle ei ollut enää käyttöä. Mielikuvitusta kannattaa käyttää materiaaleja etsiessä, ja kierrätyskeskus on varmasti takuuvarma aarreaitta tällaisia projekteja varten.


Hedelmäpussit on otettu hyvin vastaan kassoilla, enkä ainakaan itse ole koskaan kuullut ihmetteleviä tai kyseenalaistavia kommentteja niistä. Ehkä siinä hedelmiä tai vihanneksia valkatessani saan vähän kiinnostuneita katseita kanssa-asioijilta, mutta sehän on vain hyvä, että ihmisiä kiinnostaa - ainakin tällainen ekologisempi vaihtoehto jää sillä tavalla mieleen :) 


Tarvikkeet
Ohutta kangasta esim. vanhoista valoverhoista
Ompelukone tai ompelutarvikkeet
Puuvillalankaa tai narua
Muovikalvoa
Sakset
(Rei'itin)

1. Leikkaa ohuesta, läpikuultavasta kankaasta haluamasi kokoinen pala. Omiin pusseihini käytin noin 42 senttiä leveitä ja 32 senttiä korkeita paloja (eli valmiin pussin koko on noin 30 x 20 cm). Kangas taitetaan siis kaksinkerroin, jolloin toista sivua ei tarvitse ommella kiinni. 
2. Ompele pussin yläreunaan 1-2cm leveä käänne. Sen läpi pujotetaan lopuksi pussin sulkemiseen tarkoitettu naru.
3. Ompele pussin alareuna kiinni jättäen hieman saumanvaraa, joka jää lopuksi pussin sisäpuolelle.
4. Ompele avoin sivureuna kiinni niin, että jätät kuitenkin yläreunan käänteen päät auki. Käännä työ oikein päin. 
5. Pujota naru neulan avulla sisälle yläreunan käänteeseen. Kun saat narun ulos käänteen toisesta päästä, pujota se vielä toisen kerran käänteestä sisään. Leikkaa muovikalvosta hieman hintalappua suurempi pala, leikkaa tai rei'itä kulmaan pieni reikä ja pujota lipare naruun. Solmi narun päät tiukasti yhteen ja leikkaa mahdolliset ylimääräiset päät pois. 

Ja sitten vaan lähdet astetta ekologisemmille ruokaostoksille ja otat pussit ahkeraan käyttöön! Hedelmäpussit on valitettavan helppo kyllä unohtaa kotiin. Hyvä keino niiden muistamiseen on ottaa käyttöön joku vakkarikauppakassi, johon hedelmäpussitkin voi laittaa aina takaisin odottamaan seuraavaa kauppareissua. Yllättäviä kauppareissuja varten voi repussa tai laukussa pitää aina kestokassia ja muutamaa kestohedelmäpussia, jotka saa taiteltua tosi pieneenkin tilaan. 


Ovatko kestohedelmäpussit sulle jo ihan tuttu juttu vai aivan uusi tuttavuus? 

27.12.2018

vuodenaikahaaste: talvi - peitto viktoriaanisista ristikkoruuduista

Lokakuusta asti koukku on viuhunut oikein urakalla, mutta nyt syksyn ja talven suurin käsityöprojekti on vihdoin valmistunut! Olen niin innoissani, kun pääsen vihdoin esittelemään tämän viktoriaanisista ristikkoruuduista virkkaamani peiton. Ainakin omasta mielestäni lopputulos on upea, ja onhan tämä kyllä ehdottomasti suuritöisin tekemistäni käsitöistä. Muutama peitto on tullut tehtyä aiemminkin (kurkkaa esimerkiksi liukuväri-siksak-viltti, pöllöpeitto, palloviltti ja plussakuvioinen viltti), mutta paljon tuhdimmista langoista ja isommalla koukulla. Tätä saikin tikutella menemään ihan eri tavalla kuin noita seiskaveikkapeittoja.

Tämä peitto talvesta inspiroituneine väreineen on myös viimeinen haastetyöni Tavaroiden taikamaailma -blogin Pipo-otuksen järjestämään vuodenaikahaasteeseen.



Peitto viktoriaanisista ristikkoruuduista
Lanka: Alize Bella
Koukku: 2,5 mm 
Malli: Viktoriaaniset ristikkoruudut

Olin ostanut Alizen Bella-puuvillalankaa kesällä Tallinnan Karnaluksista. Alunperin tarkoituksena oli virkata tai neuloa näistä jotain söpöjä lasten juttuja, mutta kyllä puuvillalangat sopivat kivasti peittoonkin.  Näitä oli ainakin kiva virkata näin isommassa määrin, kun eivät pölisseet samalla tavalla kuin villalangat! 


Viktoriaaniset ristikkoruudut olivat minulle ihan uusi tuttavuus, mutta malli on tosi helppo ja sen oppii pian ulkoa. Mukavaa vaihtelua esimerkiksi perinteisille isoäidinneliöille, joita onkin tullut tehtyä paljon! 


Lähdin alunperin vain virkkaamaan ristikkoruutuja ilman sen suurempia suunnitelmia niiden määrästä tai asettelusta. Projektin edetessä mallailin ruutuja lattialle ja päädyin asettelemaan ne vinoriveittäin. Minusta asettelusta tuli hauska, mutta kuitenkin jollain tapaa mukavan harmoninen. Tai no, en tiedä, saisiko näillä hempeillä värisävyillä edes mitään kovin levotonta aikaiseksi :) 


Alunperin peitosta piti tulla 50-vuotislahja poikaystäväni äidille, mutta keksittiinkin niin hyvä yhteinen kimppalahja sitä varten, että peitosta tulikin vähän spesiaalimpi joululahja hänelle. Toivottavasti se on yhtä mieleinen hänelle kuin itselleni!


Tämän peiton valmistumisen jälkeen olin ihan hurjan innoissani siitä, että nyt saan vihdoinkin aloittaa jonkin uuden käsityön. Kuitenkin kävi niin, että en ole oikein tiennyt, mitä ryhtyisin tekemään. Olen aloittanut vähän sitä ja tätä, mutta mikään ei ole toistaiseksi oikein napannut.. Vinkkejä kivoista ja melko helpoista virkkaus- tai neulontaohjeista otetaan vastaan! Mitä sää virkkaat tai neulot just nyt? :)

Niin, ja hurjan paljon kiitoksia kivasta vuodenaikahaasteesta Pipo-otukselle! Innolla jään odottamaan, olisiko ensi vuodellekin luvassa jotain hauskaa haastetta. 

Mitäs tykkäsit peitosta? 

4.12.2018

marimekkoa, vintagefarkkua ja muita joulukuisia kirppislöytöjä

Jokainen kirppistelijä tietää, että välillä vaan on pitkäänkin sellaisia kausia, että kirppiksiltä ei löydy yhtään mitään kiinnostavaa. Toisinaan kirppistaivaan tähdet taas ovat jotenkin millilleen kohdillaan, ja yhdellä kerralla saattaa tarttua mukaan aivan hirveästi kaikenlaista ihanaa: 


Olen niiin innoissani näistä viime viikonlopun kirppislöydöistä! Melkein kaikki näistä jutuista ovat jo ehtineet käyttöönkin, ja povaan kyllä kaikille vaatteille pääsyä lempparivaatteiden kategoriaan :D


Hauskin löytöni oli ehdottomasti tämä kirjailtu taiteilijakukkalaukku PH Kirppikseltä (3,50 €)! Tämä varmasti jakaa mielipiteitä, mutta itse ihastuin tähän heti. Ihanat värit ja niin kaunis kukkakuvio, iskee ihan täysillä muhun! Tämä sopisi hienosti vaikkapa joihinkin rentoihin pikkulaukuksi yksinkertaisen mustan mekon kanssa, ja toisaalta passaisi varmaan värikkäämpäänkin tyyliin, kuten vaikkapa tämän keltaisen kirppislöytötakin kaveriksi. Tämä laukku on muuten ihan täydellinen, mutta tuo ketju on niin lyhyt, että taidan vaihtaa siihen pidemmän. 


Minulla on nyt joku ihastus kaikkeen nudenväriseen tai haalean vaaleanpunaiseen, joten tämä bikertakki oli saatava kesäksi! Minulla on samanmallinen takki mustana, ja juuri pohdiskelin, että se on minun tyyliini liian räväkkä, joten tämä löytyi kuin tilauksesta ja saa jäädä odottelemaan ensi kesää :D 10 €, Pattijoen Löytötori. 


Vaikka olenkin karsinut tavaroitani hurjasti ja luopunut paljosta, niin kangaskasseja ei voi koskaan olla liikaa! Cheap Mondayn kassi 4 €, Pattijoen Löytötori. 


Tämä KappAhlin sinivalkoinen trikoomekko oli kuin minulle tehty! Tässä oli kaikki minun kroppaani parhaiten imartelevat jutut, kuten tuo avoimempi selkäosa, puolipitkät hihat ja vartalonmyötäinen malli. Jos näitä vielä löytyisi liikkeestä, ostaisin heti useamman eri värisen vaikka uutenakin. Tästä tulee taatusti lempparivaate! Hintaa tällä taisi olla pari euroa, ja tämäkin on Löytötorilta.


Söpö Marimekon raitapaita oli ihan uudenveroinen ja maksoi kaksi euroa Lähetystorilla, eli uudelta nimeltään Lähikirppiksellä. Pitäisikin kirjoitella uudistuneesta kirppiksestä, paikka on muuttunut ihan täysin! :) Olen muuten haaveillut tällaisesta mustavalkoisesta Marimekon raitapaidasta kaaaauan, mutta punavalkoinenkin oli tosi mieluinen löytö!


Samalla väriteemalla jatketaan :D Punavalkoisen pitkän joululiinan ostin myös Lähikirppikseltä parilla eurolla. Vaikka punainen ei muuten olekaan suosikkivärini sisustuksessa, niin jouluisin tykkään kyllä perinteisestä punaisesta! Tämä passaa täydellisesti olohuoneen senkin päälle tuomaan joulufiilistä. Pidän hurjasti tuosta valkoisesta kuviosta!


Heh, nämä housut ovat jo tälläkin hetkellä liimautuneet jalkoihin! Ajattelin ihan tuuripelillä sovittaa näitä miesten vintagefarkkuja (1 €, 4H Kierrätyskeskus), koska harvoin löydän sopivia naistenkaan housuja kirppiksiltä. Yllätyksekseni nämä olivat ihan sentilleen sopivan kokoiset jopa mun melko muodokkaalle alaosalle! Siis ihan täydelliset, yläosasta sopivan tiukat ja alhaalta lahkeet taas ovat mukavan rennot. Ja ihanan paksua ja rouheaa kunnon farkkua! Sanomattakin selvää, että kiidin näiden kanssa aika pikaisesti kassalle. On mulla toisetkin kirpparilta ostetut Beaversin miesten farkut, näitä paljon vaaleammat ja juurikin boyfriend-farkut mielessä hankitut, mutta nämä istuvat kyllä paljon paremmin! Nämä muuten sopivat hurjan hyvin yhteen esimerkiksi tuon Marimekon raitapaidan kanssa. Tänään puin näiden kanssa ihan vaan valkoisen perusteepparin, ja näyttää kyllä kivalta!


Tämän veikeän apinataulun ostin Löytötorilta. Tuo kuvio taitaa olla Marimekkoa, mutta ihan varma en ole! Mun huoneessa oli jo muuttaessa valmiina useampi tauluhylly, joille olen hitaasti mutta varmasti etsinyt jotain nättiä täytettä. Tämä pääsee siis hyllylle piristämään tyhjää, valkoista seinää.


Ja vielä vikana ihanat typografiakipot Löytötorilta, tottakai tämän graafikonalun oli saatava tällaiset! Nämä maksoivat euron per kippo, ja ajattelin, josko laittaisin näihin jotain söpöjä minikaktuksia asumaan. 

Mitäs tykkäsitte tämänkertaisista kirppislöydöistä, ja mitä ihanuuksia olette itse bonganneet kirppiksiltä viime aikoina? :) Mukavaa tiistaita! 

1.12.2018

sunnuntaijuttujen joulu: tulostettavat pakettikortit

Vihdoinkin on joulukuu, ja jouluhömpöttelyt saa virallisesti aloittaa ihan kunnolla! 24-luukkuiseen blogijoulukalenteriin ei rahkeet riittäneet tänä vuonna, vaikka sellaisesta kovasti haaveilinkin, mutta tässä kuussa jouluillaan oikein urakalla ihan muuten vaan. (Taatusti ihana ihan kunnon joulukalenteri löytyy tänä vuonna ainakin Tavaroiden taikamaailma -blogista, kannattaa käydä kurkkimassa luukkuja.) 

Joululahjojen suunnittelu ja toteuttaminen on varmaan ainakin useimmilla käsityöihmisillä alkanut jo syksyn puolella, mutta viimeistään nyt on hyvä hetki pohdiskella lahjoja ja mikseipä paketointiakin, jotta välttyy viime hetken lahjastressiltä. Vaikka oma ajatusmaailmani onkin ottanut käännöksen reippaasti minimalistisempaan ja ekologisempaan suuntaan, niin minusta lahjoja on edelleen mukava antaa ja tietysti saadakin. En kyllä muista millään ihan kertakäyttökamalla tai krääsällä lahjoneeni läheisiäni aikaisemminkaan, mutta tänä vuonna mietin erityisesti, mitä kukin lahjansaaja saattaisi toivoa ja tarvita. Olen muutenkin ylipäätään pohdiskellut lahjojen elinkaarta ja ekologisuutta, ja pyrkinyt ostamaan mahdollisimman vähän uutta lahjoja varten. Olen esimerkiksi hyödyntänyt  pelkästään valmiiksi kaapeista löytyneitä lankoja sen sijaan, että olisin lähtenyt ostamaan uusia. Tällä hetkellä paketeista löytyy ainakin villasukkia ja lapasia vilukissoille. Niitä voi minusta antaa hyvällä mielellä ja omallatunnolla, ja uskon niiden olevan mieluisia ja pääsevän käyttöön. :) Ehkä tulee annettua joitain aineettomiakin lahjoja, mutta ne ovat vielä mietinnässä. 

Itse lahjojen tekemisen ohella myöskin paketointi on kivaa, ja ainakin minulle se on tärkeä osa lahjojen antamista. Olen paketoinninkin kohdalla pohtinut vähän ekologisempia vaihtoehtoja, ja kokeillut muun muassa sanomalehteen paketoimista ja kierrätyskoristeita. Koska esimerkiksi juurikin sanomalehtipaketti ei oikein ole yhtä näyttävä ja koristeellinen kuin perinteisempiin paketointimatskuihin kääritty lahja, olen halunnut piristää paketteja näteillä itse piirretyillä pakettikorteilla. Haluan laittaa ne jakoon myös täällä blogin puolella, jos niistä olisi iloa teillekin! Söpöistä eläinaiheisista korteista on kolmea eri versiota: perinteisempiä jouluvärejä, tyylikästä mustavalkoista ja pirteän kirkkaita sävyjä. Toivottavasti tykkäätte, ja toivottavasti väreissä olisi vähän jokaiselle jotakin! :)

Kortit ladataan pdf-tiedostoina Dropboxin kautta oheisista linkeistä. Ne kannattaa tulostaa A4-kokoon, jotta niistä tulee passelin kokoisia. Hihkaiskaa ihmeessä kommenttiboksissa, jos tulostamisen kanssa tulee eteen jotain ongelmia - en ole mikään tulostintieteiden maisteri (vielä) mutta auttelen parhaani mukaan! Kortteja saa tulostella vapaasti omaan käyttöön niin paljon kuin vaan lystää, mutta näitä tiedostoja ei saa jakaa eteenpäin ominaan. Kortteja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.


Perinteiset jouluvärit


Mustavalkoiset kortit


Pirteän väriset kortit

Oikein ihanaa joulun odotusta! 

25.11.2018

sunnuntaijuttuja ja keltainen unelmatakki

Pitkästä aikaa ihan kiireetön viikonloppu. Kaikki velvollisuudet on hoidettu pois alta jo viikolla, ja viikonlopun olen saanut vain hengähtää. Näiden parin päivän agendana on ollut lähinnä herkuttelua,  saunomista, syksyn isoimman käsityön viimeistelyä ja siinä sivussa Brooklyn 99 -maraton Netflixistä. ♥ (Oikeasti mun piti myös suursiivota, mutta menin telomaan jalkani ja isommat siivousurakat täytyi unohtaa tältä erää. No mutta, sitäkin enemmän rentoutumista.. :D) 



Koko marraskuun kestänyt läpitunkematon harmauskin on ainakin hetkeksi väistynyt, nimittäin taivaalla näkyy kummallisia valoilmiöitä, joita auringonsäteiksikin joskus kutsutaan! Valonpaljous inspiroi myös tarttumaan kameraan ja läppäriin muutenkin kuin koulujuttujen tiimoilta. Ihan ihmeellistä, millainen vaikutus luonnonvalolla on ainakin minuun: fiilis on hurjan inspiroitunut ja energinen, ja koko maailma tuntuu hurjan kauniilta, kun sen näkee näiden valottomien viikkojen jälkeen kirjaimellisesti ihan eri valossa. :) En oikein tiedä mikä siinä on, mutta valo on kyllä kaikkein suurin inspiraationlähteeni kaiken luovan saralla! Toivottavasti nämä auringonpilkahdukset eivät jää pelkästään tähän viikonloppuun. 


Kaipaisin niin paljon lisää tällaisia hetkiä arkeen. Valoisa aamu, ihan hiljainen asunto, hurjasti kahvia, kiva käsityö ja ei kiire mihinkään eikä mitään akuutteja velvollisuuksia hönkimässä niskaan. Eikä näitä nyt olisi niin vaikea järjestääkään, täytyisi vain joskus osata sanoa jollekin ei kiitos. 


Sain tuon ihanan pitsiliinan eilen äidiltäni, joka oli löytänyt sen alle vitosella kirppiskierrokseltaan. Tosi ihana! Äiti kaavaili, että liinan voisi myös värjätä vaikka mustaksi ja tärkätä seinätekstiiliksi, mutta toisaalta se olisi aika nätti tuollaisenaan pöydälläkin. Ehkä tulee vähän mummolafiilis, mutta mummolafiilis on ihan hyvä fiilis!

Hurjaa miettiä, miten kauan aikaa joku on tuon liinan tekemiseen joskus käyttänyt. Minulla on jostain syyskuusta asti ollut työn alla tähänastisista käsityöprojekteistani ehdottomasti isoin ja työläin, nimittäin lahjaksi menevä peitto viktoriaanisista ristikkoruuduista:


Virkkaan peittoa aika ohuesta Alizen Bella-puuvillalangasta, ja laskeskelin, että minun "vauhdillani" yhteen neliöön on kulunut aina jotain 40 minuutista tuntiin. Langat riittivät 70 neliöön, ja tähän päälle vielä päättely ja yhdistäminen, niin siitä voikin tehdä jotain päässälaskuja. Mää skippaan laskelmat, tätä on ollut mukava tehdä, mutta täytyy sanoa, että en taida hetkeen tehdä noita ristikkoruutuja. Niin nättejä kuin ne ovatkin, nyt tuli kiintiö ehkä hetkeksi täyteen :D Mutta peitosta tulee kyllä myöskin hienoin käsityöni ikinä, ihan kaiken vaivan arvoinen. Toivottavasti lahjansaajakin pitää siitä ♥

Vielä muutama rivi yhdistettävänä, ja sitten päättelyä, reunan virkkaaminen ja höyrytys. Sitten pääsenkin esittelemään tämän ihanuuden täälläkin. :)

Tähän samaan syssyyn haluan vielä esitellä ihanimman kirppislöytöni hetkeen, nimittäin keltaisen unelmatakin! Siis jos mää olisin takki, niin näyttäisin just tältä. Katsokaa vaikka: 


Niiiiiiiin ihana! Löysin takin Joensuusta Karjalan Apu -kirppikseltä. Hintaa sillä oli 16 euroa, mutta koska takki oli ihan uudenveroinen ja noin muutenkin ihan täydellinen, niin tokihan se täytyi saada. Tämä vaan huusi mun nimeä sieltä rekistä! 


Takissa on tuollainen hauskan pörröinen pinta, ja onnekseni sitä on voinut vielä käyttää näin marraskuussakin, kun kelit ovat olleet poikkeuksellisen lämpimät. Onneksi, sillä en kyllä nyt haluaisi laittaa päälleni mitään muuta takkia! :D Sitten kun tämä joutuu kovempien pakkasten tullessa talvilevolle, niin odotan kyllä kevättä, että saan taas laittaa päälle tämän keltaisen ihanuuden. 

Nyt siirryn taas peittoprojektin pariin. En malta odottaa, että se on valmis! Mitähän sitä sen jälkeen tekis..?

Kivaa sunnuntaita!

P.S. Hei apua, kohta on JOULUKUU! Aloitin itse asiassa joulufiilistelyn jo syyskuussa (?!), ja viime viikkoina innostus on jo ehtinyt vähän laantumaan kaiken harmauden keskellä. Mutta kohtahan saakin jo ihan virallisesti jouluilla! Mulla oli suunnitteilla tehdä Sunnuntaijutuille blogijoulukalenteri, mutta saapa nähdä, valmistuuko se ajoissa. Jos ei, niin sit jaan muuten vaan kivoja joulujuttuja täällä ensi kuussa! :)