5.5.2018

keskeneräiset projektit #1

Ihastuin Madam B.C. -blogin kirjoituksiin epäonnistuneista projekteista: on lohduttavaa ja vapauttavaa huomata, että ei ne käsityöt ja askartelut aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mahtavien ideoiden tykitystä ja ihania onnistumisia, eikä niillä kaikkein taitavimmillakaan aina mene kaikki just niin kuin eräässä suomenruotsalaisessa makasiiniohjelmassa. Ja sellaista haluaisin nähdä enemmänkin käsityöblogeissa; mokia ja epäonnistumisia! Madam B.C.:n innostamana haluan itse postata keskeneräisistä projekteista, joita minun nurkistani löytyy kassikaupalla. Olen oikea keskeneräisyyksien kruunaamaton kuningatar, ja innostun aina vähän liikaakin uusista jutuista, jolloin vanhat jäävät kesken, ja näin syntyy veikeä oravanpyörä ja lankasutturoita tulvivat kaapit. Olen kovasti yrittänyt vähentää tavaran määrää kotona, ja nämä puolitiehen jääneet käsityöt ovat siinä mielessä tosi hankalia, kun eihän niitä voi roskiin heittää, jotain minijuttuja tuntuu turhalta purkaa, mutta ei niitä jaksaisi tehdä loppuunkaan... ihan ahdistaa kaikki nurkissa kuumotteleva keskeneräisyys! 


Monenmoista palasta ja palleroa, näköjään - ja tässä on muuten todellakin vain osa kaikista keskeneräisistä käsitöistäni. Lupaan pyhästi, etten hetkeen aloita mitään uutta :D


KESKENERÄISYYS #1 - VAUVAN PEITTO
Virkkasin vuoden alussa ihan intona pieniä isoäidinneliöitä vaaleanpunaisista ja violeteista jämälangoistani Mad Menin tuijottelun ohessa, ja lopputuloksena piti olla söpö vauvan peitto. Unohdin vaan, että jonkun pitäisi ne minipalaset sitten lopuksi yhdistääkin. Unohdin myös, että vähän eri paksuisista langoista väännettyjen ruutujen yhdistäminen on aika tuskallista. Ja senkin unohdin, että minut tuntien nämä palaset tulevat pölyttymään jossain nurkissa vielä ensi vuosisadallakin, eikä minun kannattaisi mihinkään peittoprojektiin alunalkaen ryhtyäkään. 


KESKENERÄISYYS #2 - HUOPAPALLOISTA TEHTY PANNUNALUNEN
Ei tullut huopapallopannunalusta, tuli kourallinen liian pehmeitä villapalleroita ja turhautuminen  epätoivoiseen villan, saippuan ja veden kanssa läträämiseen. Nyt pallerot sen kun odottelevat jotain käyttötarkoitusta. Mitäs näistä keksisi?


 KESKENERÄISYYS #3 - VIRKATTU PALLOPEITTO
Ks. kohta #1. Taas tuli unohdettua, ettei minun kannattaisi ryhtyä mihinkään jättimäisiin peittoprojekteihin. Mutta aika kultaa muistot, vai mites se meni..? Ja tähän mennessä olen tietysti unohtanut, minkä kokoisella koukulla olen näitä neliöitä tehnyt, ja millä silmukkamäärillä, eikä enää jaksaisi lähteä kokeilemaan ja laskemaan. Voiskohan nämä muutamat neliöt kätevästi muuntaa joksikin patalapuiksi, jos liittäisi kaksi päällekäin yhteen ja laittaisi jotain paksua materiaalia vielä väliin..?


 KESKENERÄISYYS #4 - VIRKATTU NALLE
Taas kerran ryhdyin innolla uuteen projektiin: niin näppärästi mää tälleen vaan virkkailen tosi söpön nallen, ei tässä mee kauaa! Noh, mites meni noin niin kuin omasta mielestä - nalleparan tyhjä pää on pyörinyt keskeneräisyyksien sekamelskassa koko kevään. Hattu sille sentään valmistui, mutta eipä ole päätä,  mihin sen laittaisi :D Sääliksi käy nalleraukkaa! Jospa se saisi vielä joskus vartalonkin.


KESKENERÄISYYS #5 - VIRKATUT RUUSUT
Kaksi sanaa: viimeistelemisen vaikeus! Ihan sama, kuinka paljon aikaa on kuluttanut muuhun työhön, mutta sitten se palasten yhdistäminen ja viimeisteleminen on kuin joku ylitsepääsemätön Mount Everest. Pitää tunnustaa, että nämä ruusuhässäkät ovat varmaan useamman vuoden takaisia viritelmiä. 


KESKENERÄISYYS #6 - ?????
Kaikki muistikuvat siitä, mitä olen näistä mini-isoäidinneliöistä ajatellut tehdä, ovat totaalisesti pyyhkiytyneet pois muististani. Ei tosin ihmekään, sillä nämäkin ovat pyörineet kaapissa jo pari vuotta.. Voisihan nämä mysteeripalaset kyllä johonkin villasukanvarteen lykätä, vai mitä? Aika söpön värisiä! 

Jospa tästä nyt saisi vähän motivaatiota tehdä näitä keskeneräisiä juttujakin joskus loppuun. Kärsiikö kukaan muu keskeneräisyysongelmasta ja liiallisesta innostuksesta uusia projekteja kohtaan? Ja ennen kaikkea, onko joku onnistunut pääsemään eroon tästä kauheasta kierteestä? :D

Haastan kaikki bloggaajat siellä ruudun toisella puolella postaamaan kaiken sorttisista epäonnistumisista ja keskeneräisyyksistä! 

4 kommenttia:

  1. Moikka. Entäs jos ajattelet asiaa toisinpäin; kun saat inspiksen, saat keskeneräisyyksistä nopeasti vaikka mitä aikaan. Järjestin kerran näyttelyn, johon sai tuoda epäonnistuneita käsitöitä. Hauskin oli ehkä villasukka, jossa oli kaksi kantapäätä. Eräs rouva oli niin kiihkeästi katsonut telkkaria, että neuloi ajatuksissaan kaksi kantapäätä peräkkäin. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Kristiina, inspistä odotellessa siis! Ihanan positiivinen näkökulma aiheeseen :) Ja aivan ihana näyttelyn aihe - sen näyttelyn olisin kyllä halunnut nähdä!

      Poista
  2. Hehee, mahtava postaus! :D Noista huopapalleroista sais muuten kivat korvikset tai jonkin muun korun. ;) Ja sitähän se luovuus ehkä on, että saa ne ns. epäonnistuneetkin jutut muokattua vielä joksikin uudeksi kokonaisuudeksi. Täytyypä nyt pohtia tätä epäonnistumis/keskeneräisyys-teemaa. Mulla ei kylläkään loju nurkissa oikein koskaan mitään ylimääräistä, en ole UFOhamstraaja. Mutta teema muuten on kyllä kiehtova ja aina ajankohtainen. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Totta, ehkäpä pallerot päätyvät koruiksi! Kiitos ideasta :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :-)