8.6.2018

haaste: taidetta joka päivä

Täytyy tunnustaa, että sisälläni asustelee pieni perfektionisti. Se nostaa päätään erityisesti silloin, kun haluaisin tehdä jotakin luovaa: kirjoittaa, runoilla, piirtää, maalata, valokuvata.. you name it. Se ei tule moikkaamaan ihan joka kerta, kun kirjoitan tai piirrän, mutta silloin kun se päättää ilmestyä paikalle, ajatukset jumittuvat ja kädet kohmettuvat näppäimistölle tai kynän ympärille. Rima nousee liian korkealle, eikä paperille loppujen lopuksi synny mitään, tai Bloggerin tekstiloota jää ammottamaan tyhjyyttään. Seuraa niin kutsuttu creative block eli totaalinen luovuuden ja ajatusten jumiutuminen, joka on tullut vuosien varrella harmittavan tutuksi. Ja toisaalta samaan aikaan kaikenlainen taiteilu, itseni toteuttaminen ja uuden luominen on minulle miltei elinehto, todellinen henkireikä. En ehkä ole kaikkein taitavin maalaaja tai sutjakkain kirjoittaja, mutta aidosti nautin luovasta tekemisestä ja saan siitä hurjasti mielihyvää. Tai no, saan siihen asti, kun se sisäisen perfektionistini päättää taas piipahtaa vierailulle. Luovien ajatusten jumiutuminen tuntuukin erityisen pahalta juuri siksi, että se estää minua nauttimasta niistä asioista, jotka normaalisti ovat elämässäni niitä kaikista kivoimpia juttuja.

Siksipä ryhdynkin taistoon luovuusjumitusta vastaan haastamalla itseni piirtämään tai maalaamaan jotakin joka päivä. Creative blockini iskee nimittäin pahimmin ehkä juuri piirustus- ja maalausjuttujen parissa, joten siksi valitsin haasteen kohteeksi juuri ne. Aion piirtää ja maalata jotakin joka päivä, ilman paineita onnistumisesta ja ilman vertailua muiden teoksiin. Ihan sama, onko lopputuloksena isompikin maalaus tai vaikka ihan vaan tikku-ukko - tärkeintä, että piirrän tai maalaan jotakin! En kuitenkaan halua ottaa stressiä haasteestani, koska sehän se vasta tappaakin luovuuden. Aina ei vaan ehdi piirtää edes sitä tikku-ukkoa, on reissuja ja hurjia työputkia, ja sille ei voi mitään. Mutta silloin kun ehdin, aion tarttua kynään tai pensseliin olkapään takaa kurkistelevasta perfektionismipeikosta huolimatta! En aseta haasteelleni mitään aikarajaa - jatkan niin kauan, kuin tuntuu hyvältä. Ehkä niin kauan, että tunnen, että ajatusjumilleni on tapahtunut jotakin. Toivon, että haasteeni antaa minulle ainakin tilaisuuden pohdiskella näitä luovuusjumeja, vaikka en niistä yli pääsisikään.

Kirjoittelen haasteen etenemisestä ja jokapäiväisen piirtelyn nostattamista fiiliksistä tänne blogiin, ja julkaisen myös kuvia taiteluistani, olivatpa ne sitten itselle mieluisia tai eivät. Tässäpä muutamien ekojen päivien tuotoksia:

6.6.  
Huonekasvihulluus 


Promarkerit ja Mujin 0,25 geelikynät. Skanneri teki väreille tepposet, mutta eisemittää! Tätä oli hauska vaan piirrellä ja laittaa perspektiivit sun muut tarkoituksella vähän vinksalleen. Perfektionismiajatukset pysyivät yllätyksekseni tehokkaasti poissa! Oli kiva tehdä jotain tosi värikästä. 

7.6. 
Kettu ja Rakkausketut


Mujin 0,25 geelikynät ja Promarkerit paperille, skannattuna muokkaus Illustratorissa ja Photoshopissa.


8.6.
Merenneito 


Vesivärit ja Mujin 0,25 geelikynä vesiväripaperille. Hopeanvärinen vesiväri oli hauska uusi kokeilu! Tämänkin tekeminen sujui yllättävän huolettomasti, vaikka jälkeenpäin muutamat mokat alkoivatkin vähän nakertaa.. Mutta fiilis näistä kaikista töistä on kuitenkin ihan hyvä! Olisihan näitä kaikkia voinut näpertää paljon tarkemmin ja kauemmin, mutta näiden tekeminen on vaan ollut aidosti hauskaa. :) 

Kärsittekö te luovuusjumeista?

2 kommenttia:

  1. Kyllä on hienoja! Huonekasvihulluus voisi olla vaikka lastenkirjan kuvitusta. Itselläni lämmin kevät verotti taiteilua ja töhrykirjan tekemistä, mutta nyt kun on taas viileämpää, niin värit huutelevat tuolla laatikon pohjalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Liiolii! Välillä itseasiassa toivonkin oikein sateisia päiviä, joina voisi hyvällä omallatunnolla uppoutua ihan vaan taiteilujuttuihin, kun aurinko ei yrittäisi houkutella ulos :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! :-)